Etusivu	Mannerheim	Pienoiselämäkerrat	Henkilökuvat	Pokkarit	CV
Romaanit	Elämäkerrat	Sota ja vakoilu	Yrityshistoriikit	Äänikirjat	Sivukartta

Marski tarkastaa Kylmä-Kallen hyökkäys- suunnitelman 27.9.1941. SA-kuva	Robert Brantberg Kylmä-Kalle Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Kaarlo Aleksanteri Heiskasen elämäkerta 256 sivua ja kuvaliite Kansi Lea Jokinen Kuvat SA-kuva ja Olli Heiskasen arkisto Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2000 Kustannusosakeyhtiö Revontuli ISBN 952-5170-14-4
	Kylmä-Kallen viides sota Kylmä-Kallen pienoiselämäkerta

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth

Heiskanen oli erittäin taitava komentaja

Olen vakuuttunut siitä, että marsalkka Gustaf Mannerheim piti kenraali Kaarlo Heiskasta yhtenä parhaista divisioonankomentajistaan, jollei jopa parhaana. En ole aikaisemmin tuonut tätä esille, mutta Heiskaselle annettujen tehtävien perusteella on syytä uskoa, että Marsalkka oli hyvin tyytyväinen häneen.

Heiskanen komensi divisioonaansa erittäin taitavasti. Hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 hänellä oli loistavat rykmentinkomentajat ja erinomaiset rykmentit, kuten Pietari Autin Jalkaväkirykmentti 8 ja Martti Ahon Jalkaväkirykmentti 50.

En tiedä millaisia neuvonantajia Heiskasella oli divisioonan esikunnassa, mutta hän oli se, joka johti operaatioita, käytti resurssejaan, teki päätöksensä ja kantoi tietenkin vastuun.

Nykyisin monet sanovat, että kenraali Aksel Airo vaikutti paljon Marsalkan päätöksiin. Väite on mieletön. Alaisilta voi kysyä mielipiteitä, mutta ratkaisut on tehtävä itse. Päätökset olivat sataprosenttisesti Heiskasen.

Minulla on erittäin hyvä käsitys jalkaväenkenraali Kaarlo Heiskasesta myös puolustusvoimien komentajana. Hän ei ollut helppo esimies, sillä hän oli tarkka ja erittäin vaativa.

Hämmästyin, kuin minut vuonna 1956 nimitettiin ilmavoimien, siis lentoaseen ja ilmatorjunnan, tarkastajaksi. Olin jo silloin elänyt pitkän elämän, mutta minulla ei ollut kummastakaan alasta minkäänlaista kokemusta.

Ilmoittauduin siirtoni johdosta kenraali Heiskaselle pääesikunnassa. Ymmärsin, ettei hän niinkään kiinnittänyt huomiota ampumamenetelmien hallintaani tai näkemyksiini eri tykeistä. Merkitystä ei myöskään ollut sillä, oliko minulla lentokoneista muuta kuin matkustajakokemusta.

Kenraali Heiskanen halusi miehen, josta hänellä oli hyvä käsitys sotien jälkeiseltä ajalta. Tämä oli hänen päätöksissään ratkaiseva tekijä.

Oli vaikea päästä kenraali Heiskasen lähelle, hän oli luonteeltaan sulkeutunut. Täytyy kuitenkin sanoa, että ajan mittaan meistä tuli hyvät ystävät. Keskustelimme perusteellisesti valtakunnan puolustuksesta. Vain siitä, ei henkilökohtaisista asioista.

Sotilaspoliittinen tilanne oli tuolloin arka. Heiskanen oli hyvin huolissaan Suomen asemasta noina kovina jatkosodan jälkeisinä vuosina. Valtakunnan puolustus ja turvallisuus olivat hänelle ainoat tärkeät asiat.

Heiskanen ei ollut mikään suuri ihmistuntija, mutta hän oli hyvin itsenäinen ja noudatti omaa tahtoaan. Tässä hän luonteeltaan oli paljon presidentti Urho Kekkosen kaltainen.

 Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kirjan tekijälle 27. toukokuuta 2000

 1. luku: Kylmä-Kallen viides sota

Etusivu	Mannerheim	Pienoiselämäkerrat	Henkilökuvat	Pokkarit	CV
Romaanit	Elämäkerrat	Sota ja vakoilu	Yrityshistoriikit	Äänikirjat	Sivukartta