|
Arnold
Majewski – Rukajärven legenda Everstiluutnantti Arnold Majewskin elämäkerta 256 sivua ja kuvaliite WS Bookwell Oy Juva 2013 Suomen tietokirjailijat ry:n
tuella ISBN 978-952-6665-05-4 |
Ratsuväen
luutnantti Arnold Majewski
1920-luvula Majewski
komentopaikallaan elokuussa 1941. Vasemmalla adjutantti, vänrikki Sakari
Vesterinen, oikealla kapteeni Eino Laisto |
|
||||||||
|
Legendaarisen ratsumies Pakkanen on
kireä Rukajärven takaisessa erämaassa Vienan Karjalassa vuoden 1942
tammikuussa. Matkaa suomalaisten linjoilta vihollisen selustaan on tehty
satakunta kilometriä. Sissiosaston taisteluvahvuus on 1 286 miestä ja 268
hevosta. Osastoa johtaa ratsuväen majuri Arnold Majewski. Päämajan käskyn
mukaan miesten on räjäytettävä Muurmannin rata sekä tuhottava Mai-Guban asema
ja kylä. Mai-Guban
retken komentaja Arnold Majewski oli saavuttanut mainetta jo sisällissodassa
tekemällä rohkeita retkiä vihollisen selustaan. Talvisodassa hänen
ratsumiehensä pitivät vihollisen huoltotien katkaistuna Lemetin mottimaaston
itäpuolella. Teosta Majewskille ehdotettiin 1. luokan Mannerheim-ristiä.
Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana hän komensi menestyksellä pataljoonaa
Rukajärven suunnassa. Puolalaista
sotilassukua olevasta Majewskista on kerrottu enemmän tarinoita kuin
kenestäkään muusta suomalaisesta ratsumiehestä marsalkka Gustaf Mannerheimia
lukuun ottamatta. Majewskin legendaarinen tarina on nyt kirjattu yksiin
kansiin. Teos on
kirjailija Robert Brantbergin 20. sotakirja 1. luku Rukajärven suunta tammikuu 1942 Muurmannin rata Pakkanen on
kireä Rukajärven takaisessa erämaassa Vienan Karjalassa maanantaina tammikuun
19. päivänä vuonna 1942. Matkaa suomalaisten linjoilta kohti itää on tehty
satakunta kilometriä, jos nyt linjoista voi puhua. Rukajärven erämaarintama
on yksittäisten pesäkkeiden ja niiden väliä partioivien miesten varassa. Päämajan
antaman tehtävän mukaan miesten on rikottava Muurmannin rataa kymmenen
kilometrin matkalta sekä tuhottava Mai Guban asema laitteistoineen ja
Uikujärven rannalla oleva kylä. Neuvostoliitolle ja etenkin puna-armeijalle
elintärkeää rataa on pidettävä hallussa kolme vuorokautta. Sissiretken
taisteluosan vahvuus on 1 286 miestä ja 268 hevosta ratsuväen majuri Arnold
Majewskin johdolla. Majewski ei ole mikään nuori mies, hän on joulukuussa
täyttänyt 49 vuotta. Suomalaiset
kaukopartiomiehet hyökkäävät kello yksitoista yöllä. Kilon painoiset
trotyylipalat lennättävät kiskoja ja vaihteita ilmaan. Kylän siviilit kootaan
asuintaloon suojaan pakkaselta. Suomalaiset heittävät muihin rakennuksiin
kasapanoksia ja sytyttävät ne tuleen polttopulloilla ja termiittirasioilla.
Harvalukuisista vihollisista ei ole vastusta. ”Olisittepa
tulleet pari päivää aikaisemmin”, eräs siviilinainen sanoo. ”Silloin täällä
oli kokonainen pataljoona sotilaita.” Tuho-isku
on tehty ja ankaran kylmyyden vuoksi Majewski määrää suomalaiset vetäytymään.
Joku sanoo, että asemarakennuksen lämpömittari näyttää viittäkymmentä
pakkasastetta. Majewski varmistaa asian osaston lääkäriltä. ”Mitä sinun
mittarisi sanoo?” ”Pakkasta
on viisikymmentä ja puoli astetta”, pataljoonan lääkäri vastaa. Kolmea
päivää kukaan ei kestäisi tällaista kylmyyttä, hevosia oli jo menehtynyt. Pitkä,
vaarallinen ja hyytävä matka takaisin omien puolelle alkaa. © Robert Brantberg 2013 |
|
|
||||||||
|
|||||||||||